Tulevaisuusmyllytyksellä uutta käyttöä maaseudun yritysten sivuvirroille

Kirjoittajana Helena Puhakka-Tarvainen, Karelia-ammattikorkeakoulusta

Maaseudun yritysten hyödyntämättömille sivuvirroille etsittiin uusia käyttömahdollisuuksia Kierrosta kasvuun -tulevaisuusmyllytyksessä eli virtuaalisessa hackathonissa helmikuussa 2021.

Viittätoista maaseudun elinkeinotoiminnan sivuvirtoihin liittyvää haastetta oli toimeksiantajien lisäksi ratkaisemassa yhteensä yli 100 osallistujaa.

Pääosin yrityksiltä saaduissa toimeksiannoissa etsittiin uusia ideoita ja ratkaisuja mm. inkiväärilehtien hyötykäyttöön, porotalouden sivuvirtoihin ja mehustamon puristusjätteen käyttöön. Lisäksi haettiin uusia keinoja esimerkiksi vieraskasvien niittomassan hyödyntämiseen, liian pienien puikulaperunoiden jalostamiseen ja roskavillan jatkokäsittelyyn.  

Piirrettyjä ihmishahmoja nelikenttäisen palapelin ympäröimänä.

Toimeksiantoja esittäneet yritykset edustivat laajasti maaseudun yrityksiä ja toimialoja Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Mukana haasteiden antajina olivat myös Luonnonvarakeskus ja VTT. Viikon kestäneen työskentelyn päätteeksi parhaat ratkaisut palkittiin kaksivaiheisessa pitchauskilpailussa. Esityksiä arvioimassa oli monipuolinen asiantuntijatuomaristo, jossa olivat mukana mm. Business Finlandin Bio and Circular Finland -ohjelma, Lapin Kauppakamari, rahoittajatahoja sekä maaseudun yrittäjiä Pohjois-Karjalasta ja Lapista.

Marjojen puristusjätteet kosmetiikkaan ja puretut poronaidat hyötykäyttöön

Kilpailun voittajiksi valikoituivat joukkueet, jotka kehittivät ratkaisuja marjojen prosessoinnista yli jääville osille kosmetiikkateollisuudessa sekä uusia käyttömuotoja puretuille poroaitamateriaaleille. Yleisö äänesti suosikikseen puolestaan porontaljoille uusia käyttötarkoituksia etsineen tiimin. Kaikkiin viiteentoista haasteeseen kehitettiin erinomaisia ratkaisuja ja palautteen perusteella toimeksiantajat saivat käyttöönsä hyödyllisiä ideoita yritystoiminnan kehittämisen tueksi.   

Vanhoille poroaitamateriaaleille löytyi uutta käyttöä käsityöyrittäjien kuten puukonvalmistajien kanssa. Alustavia yhteistyökuvioita pohjustettiin myös suurempien erien ostajien kuten rautakauppojen kanssa.

Hackatonin avulla selvisi, että raaka-aineelle on kysyntää ja selvityksillä edistettiin toimeksiantajan mahdollisuuksia jatkaa idean kehittämistä. Toisen voittajaratkaisun etuna on, että mehustamoyritys voi jatkossa saada myytyä sivuvirran eteenpäin jalostettavaksi korkeamman jalostusasteen tuotteeksi esimerkiksi kosmetiikkateollisuudelle. Markkinoita on mutta hyödyntäminen vaatii vielä kehitystyötä ja investointeja. Yleisön suosikkijoukkue selvitti ilmakuivattujen poron raakataljojen myynnin tehostamista ja pohti erilaisia tuotevaihtoehtoja valmistukseen. Uutena ideana he selvittivät myös mahdollisuuksia käyttää taljoja lemmikinruokien raaka-aineena.

Tulevaisuusmyllytys tarjosi monipuolista oppia osallistujille

Tulevaisuusmyllytys jäsentyi kolmen verkkotapaamisen ja virtuaalisen pienryhmätyöskentelyn ympärille. Aloituspäivässä taustoitettiin kiertotalouden käsitettä ja toimintaympäristöä Otso Sillanaukeen (Demos Helsinki) alustamana. Avauksessa oli myös kolme puheenvuoroa jo olemassa olevista ratkaisuista kärkenä järvikalaliemiä valmistava Sooci Oy. Päivän huipensivat toimeksiantajien esittelyt omista haasteistaan sekä yleisölle että pienryhmien työskentelyn aluksi.  

Toisen päivän yhteisessä osuudessa kuulimme puheenvuorot innovaatiotyökaluista sekä käytännön tuotekehityksestä, jonka jälkeen työskentely jatkui fasilitoituna pienryhmissä Howspace-verkkoalustalla.

Viikon aikana pienryhmiä kannustettiin käyttämään erilaisia innovaatiotyökaluja, hakemaan tietoa, testaamaan ideoitaan sekä hyödyntämään tapaamisia tarjolla olevien asiantuntijasparraajien kanssa. Viikon puolivälissä oli mahdollista kuulla myös kansainvälisiä kiertotalousesimerkkejä GRUDE-hankkeen More from less – making rural arctic side streams more profitable -seminaarissa. Tulevaisuusmyllytyksen sadonkorjuupäivänä ennen finaalia kuulimme vielä puheenvuoroja rahoittajatahoilta, joilta on mahdollista hakea rahoitusta uusien liikeideoiden jatkokehittämiseen. 

Tavoite: maaseudun liiketoiminnasta kannattavaa nyt ja tulevaisuudessa

Tulevaisuusmyllytyksen järjesti Karelia-ammattikorkeakoulun, Lapin ammattikorkeakoulun sekä Itä-Suomen ja Lapin ProAgrioiden /Maa- ja kotitalousnaisten toteuttama Rural Future -hanke yhteistyössä Pohjois-Karjalan ja Lapin Kauppakamarien, VTT:n, Luonnonvarakeskuksen sekä yritysten kanssa.

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittaman Rural Future -hankkeen ensisijaisena tavoitteena on innostaa maaseutuyrittäjiä ja yrittäjyydestä kiinnostuneita kehittämään liiketoimintaansa siten, että siitä tulee kannattavaa ja houkuttelevaa myös tulevaisuudessa. Hankkeessa kannustetaan myös lisäämään pienyrittäjien toiminnan kannattavuutta pienten innovaatioiden käyttöönotolla esimerkiksi jalostusarvon lisäämiseksi paikallisesti. Hankkeen toiminta jatkuu vielä lokakuuhun 2021 saakka ja hankkeessa toteutetaan monipuolista koulutustoimintaa.

Lisätietoja koulutuksesta sekä Tulevaisuusmyllytyksestä saat tästä.

Helena Puhakka-Tarvainen, Karelia-ammattikorkeakoulu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s