”No ylipäätään että maaseudulle tulee ni se vaatii jo tietyntyyppistä luonteentyyppiä, että yrittäjyys kaiken kaikkiaan vaatii semmosta näkemystä ja just aikasemminki sanonu siitä että se vaatii semmosta tietyssä epävarmuudessa on pystyttävä elämään.
Ja se että on pystyttävä olemaan siinä epäavarmassa tilanteessa ja kaikkiin asioihin ei oo koulutusta. Eli varmaan puhutaan sillon tämmösestä tietystä maalaisjärjestä ja tietyn tyyppisestä sitkeydestä ja siitä halusta että se asia onnistuu ja toimii.
Mie ite uskon enemmän siihen että yrittäjäks ei kannata lähtee sen takia että siitä onnistuessaan saa hirveesti rahaa. Vaan sitä pitää tehä siitä syystä että sulla on halu tehä sitä asiaa, sie ite pystyt muokkaamaan sen työpaikan semmoseks ja jos se on hyvä bisnes ja jos se on hyvä ajatus ja jos sie sitä täydellä sydämellä teet ni kyllä se rahaki sieltä sitte loppujen lopuks jossain vaiheessa tulee.”
Yrittäjä Pohjois-Karjalasta
Yllä olevan vastauksen antoi eräs yrittäjä, kun kysyin häneltä mitä maaseudulle tuleva yrittäjä tarvitsee.
Haastattelin yrittäjiä Pro gradu -tutkielmaani yrittämisestä maaseudulla. Omat kokemukseni kasvaa lapsuuteni maaseudulla herätti kipinän lähteä tutkimaan maaseutua ja sitä millaista yrittäjyys on maaseudulla tällä hetkellä. Harjoitteluni kautta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella päädyin tutkimaan pohjoiskarjalaisten yrittäjien kokemuksia maaseudusta ja yrittämisestä näillä yhteiskunnan taakaksi muuttuneissa alueilla.
Tutkielmaan haastattelin yhteensä 12 yrittäjää Lieksasta, Outokummusta ja Rääkkylästä. Jokainen kunta edustaa erityyppistä maaseutua. Tämän avulla halusin vastata haasteeseen siitä, että maaseudulle ei ole yhtä konkreettista määritelmää sekä sille, että maaseutuja on erilaisia, ja ne voivat antaa erilaiset lähtökohdat yritystoiminnalle.
Yritysten toimialat vaihtelivat, mutta taustalla oli ajatus siitä, että kaikki yritykset olivat tuotannollisia yrityksiä, jolloin sijoittuminen maaseudulle ei olisi teoreettisesti optimaalisinta yritykselle esimerkiksi logistisista syistä. Kuitenkin aina teoria ei ota huomioon muita ainutlaatuisia ominaisuuksia, kuten sijainnin tuomaa lisäarvoa tuotteelle.
Maaseudun rooli yhteiskunnassamme on muuttunut viimeisien vuosikymmenten aikana.
Yhteiskuntamme entisestä kivijalasta on tullut tuettava. Julkisessa keskustelussa maaseudun tulevaisuus nähdään usein synkkänä jopa siinä määrin, että unohdetaan todellisuus lukujen takana. Maaseutu tarjoaa kuitenkin erilaisia mahdollisuuksia yrityksille, jos niitä halutaan hyödyntää.
On fakta, että maaseutualueilla perinteiset elinkeinot ovat hiipuneet. Euroopan unionin jäsenyyden aikana (1995–2017) maatilojen määrä on vähentynyt yli 47 prosenttia. Suhteellisesti eniten tiloja on hävinnyt Itä-Suomesta – lähes 50 prosenttia. Viesti maaseudun elinkeinojen hiipumisesta sivuuttaa kuitenkin maaseudun monet mahdollisuudet, joita sillä on tarjota esimerkiksi yrityksille.
Miten maaseutu sitten näyttäytyi yrittäjien elämässä?
Yrittäjien kertomuksista nousi esille selkeästi se, että maaseutu näyttäytyi arkisena ympäristönä. Maaseutu antaa yritystoiminnalle tietyt lähtökohdat, joista yrittäjä voi tuoda tuotteisiin lisäarvoa.
Toisaalta maaseutu luo myös haasteita liiketoiminnalle, joihin yrittäjä voi vastata verkostoitumalla paikallisten yrittäjien avulla. Maaseutu on kuitenkin yrittäjille usein vain toimintaympäristö, jossa he toimivat eikä maaseudun merkitystä tunnisteta arjessa.
Yrittäjyys maaseudulla on monipuolista aivan kuten kaupungissakin eikä voida sanoa, että olisi jotain tiettyä piirrettä, joka erottaa maaseudulla toimivan yrittäjän yrittäjästä, joka toimii kaupunkialueella.
Maaseutualueella työllistyminen voi tänä päivänä vaatia yrittäjähenkisyyttä, koska välttämättä muita työpaikkoja ei ole. Tällöin on kuitenkin kyse yrittäjän omasta identiteetistä, jonka turvin hän uskaltaa ottaa riskiä ja sitoutua yritystoimintaansa.
Tutkielmassa kaikki yritykset olivat pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
Tutkielman aineistosta esille nousi se, että pienten yritysten paikkasuhde maaseutuun rakentuu vahvemmin yrittäjän henkilökohtaisten suhteiden kautta. Juurtuneisuus alueeseen on yksi selkeimmistä syistä yritystoiminnan jatkamiseen maaseudulla. Juurtuneisuus ilmeni yrittäjän ominaisuuksina, joita yrittäjien mukaan tarvitaan maaseudulla yrittämiseen. Alueellinen juurtuneisuus oli syntynyt pitkäaikaisen asuinpaikan ja ympäröivän luonnon summana.
”No ite ei ehkä alkuun hirveesti arvostanu näitten verkostojen tarpeellisuutta ja sitä puski menemään ja jopa vähän kyseenalaisti tai ei ollu aikaakaan niille. Mutta ehkä tänä päivänä tietää niitten merkityksen ja sen missä oikeesti pystyy saamaan jeesiä ja vinkkejä erilaisiin asioihin, että kaikkee ei välttämättä tarvii ihan ite alusta miettiä ja eihän se mielipiteen kuunteleminen mitään maksa.”
– Yrittäjä Pohjois-Karjalasta
Verkostojen merkitystä on korostettu viime vuosina myös yritystoiminnassa. Yrittäjätkin näkivät verkostoitumisen nyt ja tulevaisuudessa tärkeänä ja kokivat, että verkostoilla pystytään vastaamaan haasteisiin, joita yrittäjät kohtasivat. Verkostojen avulla voitiin kehittää yritystoimintaa, johon yksin ei välttämättä olisi resursseja.
Yrittäjien puheissa esille nousi se, että yrityskehitysorganisaatioihin on helppo ottaa yhteyttä ja tehdä yhteistyötä Pohjois-Karjalan erilaisilla maaseutualueilla.
Verkostot avaavat uusia toimintamahdollisuuksia ja niiden avulla voidaan tuottaa tuotteisiin lisäarvoa. Yrittäjien mielestä verkostot toimivat maaseudulla yhtä hyvin kuin kaupungeissakin, koska nykyinen teknologia mahdollistaa yhteistyön helposti ja ajantasaisesti.
Maaseudun loppumattomat mahdollisuudet
Tutkielmani perusteella voinkin sanoa, että maaseudulla kannattaa yrittää nyt ja jatkossa.
Maaseudun merkitystä yritykselle ei voida ajatella vain tuotannollisten seikkojen kautta. Maaseutu antaa tietyt lähtökohdat yritystoiminnalle ja niiden reunaehtojen korostamisen sijaan on tärkeä nähdä maaseudun mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
On tärkeää taata, että maaseudulla on myös tulevaisuudessa mahdollista harjoittaa yhä monipuolisemmin yritystoimintaa. Tämä tehdään pitämällä huolta infrastruktuurista sekä tukemalla erilaisia innovaatioita, joihin maaseutu antaa aivan ainutlaatuiset lähtökohdat.
Niin kuin tutkielmanikin sen osoitti maaseudullakaan ei tarvitse jäädä yksin. On tärkeää muistaa yhteistyön merkitys, pyytää apua ja ottaa sitä vastaan. Tämä vuosikin on näyttänyt sen, että tilanteet muuttuvat nopeastikin emmekä aina voi varautua kaikkeen. Meillä on Suomessa aivan poikkeuksellisen hyvät julkiset yrityspalvelut ja olisi hulluutta jättää käyttämättä näitä mahdollisuuksia.
Lue lisää allekirjoittaneen Pro Gradu -tutkielmasta alla olevasta linkistä:
Kirjoittajana Essi Saarinen projektiasiantuntija Kasvupalveluista elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeesta
Blogin pääkuvan kuvaaja: Roine Piirainen
Puhetta rahasta 