Perinteinen toimiala muutospaineessa – miten jätehuolto digitalisoituu?

Wikipediassa digitalisaatio määritellään tiivistetysti seuraavanlaisesti:

”Digitalisaatio tai digitalisoituminen tarkoittaa digitaalisen tietotekniikan yleistymistä arkielämän toiminnoissa. Digitalisaatio on monimuotoistanut palvelutyötehtäviä. Kehityskulku on muuttanut liiketoimintamalleja ja luonut uusia arvonlisäys- ja ansaintamahdollisuuksia.”

– Wikipedia

Vaikka digitalisaatio yleisesti on jo vahvemmin työntynyt kuljetus- ja logistiikka-alalle, niin ympäristönhuollossa ja jätteenkuljetuksessa ollaan vielä siitä jäljessä.

Digitalisaatio jätteenkuljetuksessa vähimmillään voisi katsoa tarkoittavan sähköisiä päätelaitteita kuljettajilla, joiden avulla saadaan kerättyä laskutusdataa työstä. Edellä mainittua tilannetta voidaan kutsua myös ensimmäiseksi aalloksi tai murrokseksi toimialan digitalisaatiossa ja tämän voidaan katsoa alkaneen ilmentyä vähitellen noin 20 vuotta sitten. Ilmiönä digitalisaatio on alkanut jo lähemmäs 40 vuotta sitten.

Piirroshahmoinen rekkakuski katsoo sekaisin olevia kuljetuspapereita. Asiakas katsoo närkästyneenä. Taustalla rekka.

Saumatonta tiedonkulkua

Toisessa murroksessa, joka tällä hetkellä on käynnissä, ovat digitaaliset palveluratkaisut ja alustat alkaneet nostaa päätään yhä enenevissä määrin osaksi alan yritysten lisäarvonluontia.

Jos katsotaan esimerkiksi jätteenkuljetuksen ajonhallintajärjestelmiä, jollaista mm. ZeroWaste-Ajonhallinta -sovellus edustaa. Vielä kymmenen vuotta sitten vastaavanlaiset järjestelmät olisivat olleet lähes mahdoton toteuttaa nykyisin toiminnoin, eikä niiden tuottamaa lisäarvoa olisi täten voitu jätehuollon toimijoille tarjota. Mikä puolestaan heijastuu loppuasiakkaille, joiden entistä tehokkaampaan palveluun kaikki kehitys kuitenkin lopulta tähtää.

Älypuhelimien kehitys ja niiden yleisyys, periaatteessa jokaiselta kuljettajalta ja jätehuollon asiakkaalta sellainen löytyy jo taskusta, on mahdollistanut nykyisenkaltaisten digitaalisten palvelujen tarjoamisen.

Näin on päästy tilanteeseen, missä tieto kulkee saumattomasti asiakkaan, kuljettajan ja toimiston välillä molempiin suuntiin. Tämän tiedon kulun saumattomuuden ympärille myös laajennetut lisäarvopalvelut voidaan rakentaa.

Nykyisellä ajonhallintajärjestelmällä voidaan hoitaa kaikki päivittäinen toiminta sähköisesti. Annetaan esimerkki tiedon kulusta;

  1. Tieto tyhjennystarpeesta tulee tilaussovelluksella asiakkaalta toimiston ajonhallintajärjestelmään.
  2. Toimisto siirtää keikan kuljettajalle kaikkineen asiakkaan lisätietoineen reaaliaikaisesti kuljettajan tietoon. Kuljettaja tietää minne ja milloin pitää mennä, mitä sieltä haetaan, keneen otetaan yhteyttä, minne käsittelylaitoksen jäte tulee toimittaa jne.
  3. Kuljettaja kirjaa kaikki keikkaan liittyvät tiedot älypuhelimeen sovelluksellaan.
  4. Näin toimisto saa reaaliajassa tietoa mitä kentällä tapahtuu ja voi suoraan sellaisenaan viedä tämän tiedon esimerkiksi jo laskuksi.
  5. Asiakas saa tiedot tyhjennyksen tehokkuudesta (mm. hinnat, painon ja CO2-päästöt) ja lainvaatimat siirtoasiakirjat syntyvät digitaalisesti jo samalla tiedolla käsittelylaitokselle, asiakkaalle ja kuljetusliikkeelle.

Piirroskuvassa toimistohenkilö laittaa sovelluksen kautta viestiä rekkakuskille.

Ero on prosessin tehokkuudessa valtava, verraten tilanteeseen, jossa työ olisi hoidettu paperein. Kuinka kauan kestäisi, jotta tieto poikkeuksista välittyy toimistolta kuljettajalle tai toisinpäin, miten paperisten siirtoasiakirjojen toimitus ja säilöntä, entä kuinka monesti samaa keikan tietoa olisi asiakkaan tilauksesta lähtien kirjattu eri toiminnoissa ennen laskua? Lisäksi papereilla toimittaessa on vielä riski unohduksesta välittää saatutieto eteenpäin koska viive kasvaa tai tiedot katoavat mappeihin, epäselviin teksteihin tai autojen lattioille.

Ei enää kaikille kaikkea

Digitaalisten järjestelmien ja palvelujen kehitys tulee menemään entistä enemmän kustomoinnin ja moduuleista rakentamisen suuntaan, sillä kaikilla kuljetusliikkeille ei ole samoja tarpeita.

Esimerkiksi kaikki toimijat eivät tarvitse tuntiseurantaa, pakkaavan jäteauton toimintoja, asiakasraportoinnin CO2-laskentaa tai asiakkaiden käyttämiä tilaussovelluksia. Tällöin niitä on turha myöskään väkisin sisällyttää asiakkaan käytettävään järjestelmään.

Tapa, jolla yritetään yhdellä järjestelmällä palvella kaikkia ajatuksella, ”jokaiselle jotakin” tulee jäämään historiaan. Asiakkaat eivät halua maksaa ominaisuuksista, joille heillä ei ole käyttöä tai jotka monimutkaistavat käyttöä. Moduuleilla voidaan koostaa täsmällisemmin asiakkaiden tarpeita vastaavia kokonaisuuksia, kuitenkin kustannustehokkaasti. Täysin kustomoidut järjestelmät eivät lähtökohtaisesti enää ole ainakaan jätehuollon pk-yrityksille kannattavia kustannuksien ja saatujen hyötyjen suhteen.

Tietokoneen ja älypuhelimen näyttö, jossa näkyy sovelluksesta kuva.
Laptop with blank screen on white background – Clipping path

”Ennen kaikki oli paremmin”

Palataan vielä kuitenkin ajassa taaksepäin. Aikaan ennen alan digitalisaatiota. Aikaan, jolloin alalla niin sanottu isoin kiho oli yksinkertaisesti yritys, joka oli kooltaan alueensa suurin ja vanhin. Silloin riittävän tunnettu nimi puhelinluettelossa riitti erottautumiseen ja asiakkaiden hankintaan.

Digitalisaation ja informaatioteknologian kehittymisen takia pienempien ja uusien yritysten on ollut entistä helpompi erottautua ja myös haastaa vanhoja käytäntöjä ja toimijoita alalla.

Digitaaliset palvelut tuovat ketteryyttä ja nopeutta toimintoihin. Nykyisin pienempien yritysten on helpompi ketteryytensä ansioista hyödyntää ja ottaa kustannustehokkaasti käyttöön alan uutta teknologiaa, sillä koko tuo mukanaan aina jäykkyyttä prosesseihin ja muutoksiin. Fakta on, että kehityksen aallonharjalla ratsastajat yleensä menestyvät ja kasvavat vanhaan toimintamalleihin takertuvia paremmin.

Toistaiseksi digitalisoituminen on ”vain” kilpailuvaltti jätteenkuljetuksen parissa toimiville yrityksille, mutta tulevaisuudessa ehdoton välttämättömyys, jos halutaan pysyä kilpailukykyisenä omalla toimialalla.

Jätehuolto on alana kiistatta keskellä muutosta digitalisaation osalta ja oman lusikkansa soppaan on heittämässä vielä mahdolliset muutokset lainsäädännössä mm. sähköisiin siirtoasiakirjoihin liittyen.

Maailma muuttuu ja tekniikka kehittyy jatkuvasti. Muuttuvilta markkinoilta paljastuu jatkossakin uusia tarpeita ja haasteita, sekä uudenlaisia innovaatioita ja tapoja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja. Yksi asia on kuitenkin varmaan, jätehuollossa on nähty vasta alkuaskeleet digitalisaation tuomista mahdollisuuksista.

Kirjoittajana Enpros Oy:n Juuso Aaltonen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s