Kirjoittajana yritysasiantuntija Outi Kaihola

Päätehtäväni on valmistella yritysten rahoitushakemuksia ratkaisua vaille valmiiksi. Hakemusten käsittelystä kirjoitinkin viime keväänä – hakemuksen matka päätökseen. Mutta työhöni kuuluu muutakin.

Näin vuoden alussa tulee summattua edellisvuotta ja mietittyä saavutinko tavoitteet. Päätöksiä sain valmiiksi yhteensä 37 ja työpöydälle jäi kymmenkunta hakemusta. Mietin olisiko mahdollisesti joihinkin tehty päätös, jos olisin ollut ahkerampi. Mihin se aika oikein meni? Lomiakin oli.

Vuoteen 2019 sisältyi rahoituspäätösten valmistelun lisäksi muutospäätösten valmistelua, yrityskäyntejä, koulutus- ja neuvottelupäiviä, kokouksia, tapahtumien suunnittelua, työryhmätyöskentelyä ja tietenkin niitä lomapäiviä.

Yrittäjien tapaamisia

Rahoitushakemusten käsittelyyn liittyy yrityskäyntejä, joita tein viime vuonna 23 kpl eri puolelle Etelä-Savoa. Aikaa menee matkoihin, mutta parhaan kuvan yrityksen toiminnasta saa kuitenkin paikan päällä.

Pisimmät työmatkat tulevat, kun tapaamisia on Savonlinnan tuolla puolen, Mikkelistä katsottuna. Näitä reissuja ei ehdi tekemään kokonaan virka-aikana, jos päivän aikana on useita tapaamisia. Joskus teemme yrityskäynnit yhdessä Finneveran tai pankin asiantuntijan kanssa.

Asiakaspalavereita on ollut lukuisia myös toimistolla. Näin yleensä silloin, kun yritys on jo tuttu tai yrityksellä ei vielä ole toimipistettä tai tuotantotiloja. Tärkeintä on yrittäjän tapaaminen.

Muutoshakemuksia

Jonkun verran työaikaa menee tehtyjen rahoituspäätösten muutoksiin. Hankkeen toteutus ei aina mene alkuperäisen aikataulun mukaan. Jatkoaikaa on joskus myönnetty samaan hankkeeseen useammankin kerran. Hankkeen toteuttamisen jatkoa on haettava alkuperäisen toteutusajan puitteissa ja jatkoajalle tulee aina olla perustelut.

Yritysten toimintaympäristö muuttuu tänä päivänä varsin nopeasti, eikä aina ole järkevää toteuttaa alun perin suunniteltuja kehittämistoimia, vaan resursseja kannattaa satsata johonkin muuhun. Näistä kannattaa olla yhteydessä ELY-keskukseen mahdollisimman pian. Rahoitusta voidaan kohdistaa alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen muuhun. Muutoksista on kuitenkin kysyttävä rahoittajalta etukäteen. Muutospäätöksiä joko hankkeen aikataulun jatkamiseksi tai sisältöön liittyviä tuli tehtyä parisenkymmentä.

Osaamisen ylläpito

Muutamia työpäiviä käytin myös ammattitaitoni ylläpitoon ja kasvattamiseen. Sparraustaitoja opiskelimme koko yksikkömme voimin Leppävirralla helmikuussa 2019 Mika Sutisen johdolla. Hän on toiminut mm. Mustin ja Mirrin toimitusjohtajana menestyksekkäästi ja sparrannut myös muiden yritysten johtoa. Ja tällä kertaa meitä.

Maaseudun yritysrahoituksen verkostofoorumissa käsiteltiin yritysrahoituksen vaikuttavuutta nyt ja tulevaisuudessa syyskuussa Mikkelissä. Esillä oli vasta valmistuneen edellisen ohjelmakauden alue- ja työllisyysvaikutuksia arvioivan tutkimuksen tuloksia. Tuossa yhteydessä oli kollegoilleni myös opinto- ja tutustumismatka eteläsavolaisiin yrityksiin. Olin mukana myös tuon seminaarin ja opintomatkan suunnittelussa. Päävastuun järjestelyistä kantoi kuitenkin Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savosta.

Rakennerahastopalvelut -yksikön asiantuntijoita työskentelee Mikkelin lisäksi Joensuussa ja Kuopiossa. Työn sujuvoittamiseksi meidän on tarpeen tavata myös kasvotusten eikä aina videon tai skypen välityksellä. Kun tunnemme paremmin toisemme, myös yhteistyö sujuu paremmin. Yritysten hankkeiden eteenpäin työstäminen on hyvin usein myös tiimityötä. Meillä kullakin on omat vahvuutemme ja yhdessä olemme enemmän.

Käyntejä myös pääkaupunkiseudulla

Joinakin vuosina olen käynyt tutustumassa Matkamessujen tarjontaan. Vuosi sitten matkailuseminaarissa kuulimme mm. matkailun toimialapäällikön näkemyksiä tulevaisuuden matkailusta ja matkailun megatrendeistä.

Toukokuussa pääsin käymään Königstedin kartanossa. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti CAP27 (uusi maaseutuohjelma) yritysrahoitukseen liittyvän työpajan. Työryhmissä mietimme ja anoimme eväitä Maa- ja metsätalousministeriön  Juuso Kalliokoskelle CAP27 yritysrahoitusta koskevan ohjelmaosion valmisteluun seuraavista asioista:

• mitä kehitettävää nykyisessä maaseuturahaston investointituessa on
• millaisia esteitä maaseudun yrityksillä on investointien toteuttamisessa
• pitäisikö avustusten rinnalla olla muita rahoitusinstrumentteja
• ehdotuksia seuraavalle EU-kaudelle, miten investointituella saadaan aikaan paras vaikuttavuus ja miten vaikuttavuutta pitäisi mitata

Marraskuussa Työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelupäivillä saimme kattavan katsauksen rakennerahasto-ohjelmien valmistelun tilanteeseen. Komission ja ministeriön hyvä tavoite on yksinkertaistaminen, mutta saa nähdä miten käytännössä käy, jälleen kerran. Uuden yritystukilain valmistelu on aloitettu ja nykymuotoisen yrityksen kehittämisavustuksen arviointi on menossa. Annoimme kuitenkin evästystä ja näkökulmia uutta ohjelmaa valmisteleville.

Kaiken maailman palavereja

Oma yksikköni on vain osa ELY-keskuksen toimintaa. Teemme yksiköiden välillä yhteistyötä ja meillä on varsin paljon erilaisia kokouksia ja palavereita, joihin kutsu tulee.

Kaikkiin ei millään ehdi osallistua eikä ole tarpeenkaan. Toisaalta on hyvä tietää, mitä muut tekevät ja mitä muuta yrityksissä ja yritysten toimintaympäristössä on meneillään. Rahoitusta hakeva yritys voi olla samanaikaisesti jonkun muunkin asian takia ELY-keskuksen asiakkaana, kuten kaavoitus-, ympäristölupa tai maatalousasioissa.

Virkamiesten pitkät lomat

Valtion virkamiehillähän on tunnetusti pitkät lomat. Itse lomailin viime kesänä peräti viisi viikkoa heinä- ja elokuussa. Lomapäiviä riitti myös varsinaisen lomakauden ulkopuolelle. Pyrimme kuitenkin, että aina joku asiantuntija on paikalla lukuun ottamatta heinäkuun muutamia viikkoja, jolloin meitä aika harva tavoittelee. Kunnon virkamiehet pyrkivät sairastamaan lomalla, mutta taisi minulla muutama sairaspäiväkin syksyn aikana olla.

Tämän kirjoitettuani tuntuu, että tulihan sitä jotakin tehtyä ja monessa oltua mukana. Kun syyskuussa olin mukana eri puolella Suomea työskentelevien yritysasiantuntijoiden tutustuessa eteläsavolaiseen yritystoimintaan, pystyin olemaan ylpeä alueemme yrityksistä.

Kirjoittaja on Etelä-Savon ELY-keskuksen yritysasiantuntija Outi Kaihola