Kirjoittajana yrityskehitysasiantuntija Kati Säisä.
Varoitus; tämä on tylsä juttu ja sisältää paljon kuluneita fraaseja. 🙂
Yritysten kansainvälistyminen on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Yrityksille lienee aika selvää, miksi kannattaa miettiä laajempia markkinoita kuin oma kortteli. Me muut tientallaajat saatamme hieman ihmetellä miksi asioista puhutaan niin paljon, ja miksi yrityksiä kannustetaan kasvamaan.
Muutokset ovat kuitenkin rajumpia kuin koskaan, esimerkiksi kyky käyttää teknologiaa ja verkostomainen tiedonsiirto ovat aivan eri luokkaa kuin aiemmin. Kaupantekomahdollisuuksien tulo ja menovirta ovat nopeampaa kuin koskaan. Tämä muutos mahdollistaa erilaiset globaalit ansaintamahdollisuudet, mutta lisää myös kilpailua. Kilpailussa pärjää se, jolla on paras teknologia, ansaintamalli ja osaaminen.
Suomen elinkeinopolitiikan tavoitteena on kestävä talouskasvu ja yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Se on myös olennainen osa hyvinvointiyhteiskuntamme säilymistä. Tavoitteessa onnistumiseen vaaditaan horisontin laajentamista koko maapalloon vesineen mantereineen. Elinkeinopolitiikka onkin haastava laji, jossa onnistuaksemme kaikkien on puhallettava yhteen hiileen, ja jossa avaintoimijoina ovat julkisen vallan ohella yritykset ja työnantajat.
Suomen tulee Työ-ja elinkeinoministeriön mukaan onnistua seuraavissa haasteissa:
- tunnistetaan paremmin globaaleja haasteita ja asiakastarpeita
- rakennetaan innovaatioista todellista kilpailuetua
- otetaan globaaleja arvoketjuja paremmin hallintaan
- lisätään Suomen kansantalouden teollisten ja yksityisten palvelualojen kestävyyttä ja varmistetaan arvon kanavoituminen kotimaahan. (lähde: https://tem.fi/elinkeinopolitiikka )
Työllisyysasteen nosto ja lisää tuottavuutta
Yrittämisen ja johtamisen näkökulmasta tuottavuus on se tekijä, joka on kaikenlaisen yrittämisen peruskivi. Tavoitteena on, että viivan alle jää plusmerkkinen tulos.
Elinkeinopolitiikassa tämä on usein tarkoittanut rahallisten tukien jakamista, ja perinteisesti se on kohdistunut laite- ja konekannan uusimiseen. Kuitenkin useissa yrityksissä hienot masiinat käyvät vajaatehoisesti, koska osaavaa työvoimaa puuttuu, haasteena on selkeä strategiasta lähtevä johtaminen ja on saatettu unohtaa, että myös markkinat sanelevat osaltaan tuottavuutta.
Kun meillä suomalaisilla on itsestämme vielä se käsitys, että olemme huonoja myymään. Kannattaisiko miettiä, että paukut pistettäisiin innovointiin ja tuotekehittelyyn. Haasteena tämmöisessä vain usein on, että inhimillistä pääomaa ei voida käyttää lainan vakuutena. Helpotusta Itä-Suomen alueella vakuusasioihin, saadaan onneksi perustettavista pääomasijoitusrahastoista.
Myös paljon puhuttu luova tuho on nostanut esiin uusia osaamisalueita. Esimerkkinä tästä on monet kierrätykseen ja ns. jätteiden uusiokäyttöön perustuvat liiketoimintamallit. Tässä muutama innovaatio: kuusikumia elintarvikkeisiin ja vaatteita muovipulloista!
Nämä liiketoimintamallit tuovat ja vievät usein mennessään työpaikkoja, mutta niiden välillinen vaikutus saattaa olla suurempi, joka tuo viivan alle enemmän euroja.
Globaaleja mahdollisuuksia on tarjolla!
Pienetkin yritykset voivat kansainvälistyä. Esimerkiksi matkailualalla toimiville yrityksille se on jo arkipäivää. Monesti ei vain tule ajatelleeksi, että kansainvälistyminen voi tarkoittaa myös matkailijoiden tuontia.
Johtamisen näkökulmasta on mietittävä, että kansainvälistyminen vaatii myös omat panoksensa, segmentoinnin ja ymmärryksen niistä markkinoista ja kilpailusta siinä toimintaympäristössä, jonne ollaan menossa. Kun jälkikäteen analysoidaan miksi kansainvälistyminen ei hyvistä tuotteista tai suunnittelusta huolimatta onnistunut niin kuulee sanotavan, että ei ole otettu tarpeeksi huomioon kohdemaan toimintaympäristöä ja kulttuuria.
Vientimatkat ja vienninedistämiseen liittyvät muut julkiset kansainvälistymispalvelut auttavat yrityksiä hahmottamaan muiden maiden tarpeita, kulttuuria ja löytämään uusia markkinointimahdollisuuksia. Näillä matkoilla on usein tarkkaan mietityt askelmerkit ja sovitut tapaamiset, jossa myös vastaanottavat tahot ovat varanneet aikaansa ja resursseja mahdolliseen yhteistyöhön.
Yhteistyö mahdollistaa kasvun
Suuri osa suomalaisista yrityksistä kytkeytyy jollain tavoin globaaleihin arvoverkostoihin ja yhä suurempi osa viennistä ja viennin arvonlisäyksestä jollain tavoin palveluihin. Arvoverkosto tarkoittaa joukkoa, joka tekee yhteistyötä, yhteisen päämäärän eteen. Joukko voi muodostua esimerkiksi yrityksistä, ihmisistä tai organisaatioista. Teollisuus ja palvelut kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa ja yhä useampi työntekijä on jollain roolilla osallisena viennissä.
Globalisaatio arvoketjuissa haastaa myös elinkeinopolitiikan. Globaaleissa arvoketjuissa jokainen maa haluaa tukea omien kansalaistensa ja yritystensä mahdollisuuksia saada varallisuutta, työllisyyttä ja voittoja. Näinpä niin julkisten toimijoiden kuin yritystenkin olisi mietittävä koko prosessia uudelleen, ja seurattava muiden maiden tilannetta sekä pystyttävä reagoimaan mahdollisiin muutoksiin.
Mitä ajattelen yritysten kasvumahdollisuuksista?
Infrastruktuurin, tulee olla toimiva. Tämä tarkoittaa, että perinteisen kaavoitus-, liikenne ja muun rinnalla tietoteknisen infran tulee olla kunnossa. Verkkojen tulee olla tarpeeksi nykyaikaisia, turvallisia ja kestää kasvava kuormitus.
Koko Suomea kattava 5G verkko mahdollistaisi yhä nopeammat yhteydet, jolloin kaikenlaisen tiedon hyödyntäminen ja lohkominen loisi kokonaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi teollisen internetin avulla. Asiakas saisi sensorien avulla parhaan mahdollisen hyödyn, vaikkapa niin että älykäs lääkepakkaus muistuttaisi reseptin uusimisesta, tieto menisi suoraan lääkärille sekä apteekkiin, jossa valmis pakkaus sitten odottaisi asiakasta. Kauppahan hyödyntää jo nyt asiakkaiden kuluttajatottumuksia myynnissään.
Juvan peräkammarista tarkasteltuna elinkeinopolitiikka on haastava laji, joka sivuaa niin kuin tuottavuudenkin kuin kuluttamisenkin näkökulmasta myös minua. Haluan että tiestö on kunnossa. Se mahdollistaa sen, että yrittäjillä, niin maatalous- kuin muillakin toimialoilla- on mahdollisuudet toimia täällä. Kestän jopa sen, että viitostiellä ajetaan tällä hetkellä joskus viittäkymppiä, kunhan tulevaisuus myös maakunnissa on tämänkin logistiikan kannalta toimivampaa ja yritystoiminnalle luodaan monipuolisia mahdollisuuksia. Ja liputan myös julkisen tahon digitaalisten infrojen rakentamisen mahdollisuuksien puolesta. Nämä ovat minulle sitä kasvun elinkeinopolitiikkaa.
Kirjoittajana yrityskehitysasiantuntija Kati Säisä.
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
Puhetta rahasta 