Rakennerahasto-ohjelman valmistelu on jännää puuhaa, vaikka periaatteessa valmistelun aikataulu ja suuntaviivat ovat selvillä, nopeita käänteitä ja pikaisesti tehtäviä täydennyksiä riittää matkan varrella. Kaikkeen ei voi edes valmistautua.

Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta.
– Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoite on parantaa työllisyyttä sekä lisätä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. Ohjelmien avulla työllisyyttä pyritään parantamaan erityisesti maamme heikommin työllistyvillä alueilla.
– Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee työllisyyden lisäämiseksi esimerkiksi koulutusta, ohjausta ja valmennusta.

Rakennerahastokausi kestää 7 vuotta, ja se on yllättäen pysyvimpiä rakenteita alueiden kehittämisessä. Se ulottuu yli hallituskausien ja se luo vakautta kehittämistoimiin.

Nykyinen rakennerahastokausi päättyy vuoden 2020 lopussa ja uusi rakennerahastokausi alkaa 2021. Paitsi että näin ei tietenkään käy, vaan nykyisen ohjelmakauden toteutusta jatketaan hankkeiden muodossa pitkälle 2023 vuoteen saakka.

Uuden rakennerahastokauden valmistelusta aloitettiin keskustelu heti kun nykyinen ohjelmakausi 2014 pääsi liikkeelle. Silloin oli vallalla näkemys, ettei Suomi enää saa rakennerahastovaroja jatkossa. Toisin on käymässä.

Rakennerahasto-ohjelman valmistelua vuosi takana – toinen vielä edessä

Kansallisesti rakennerahasto-ohjelman valmistelutyötä johtaa työ- ja elinkeinoministeriö. Se organisoi kansallisen ohjelmavalmistelun, luo sille aikataulut ja käy keskustelut Euroopan komission kanssa. Ylimpänä ohjelmavalmistelun koordinaatiota tukee ministeriön nimeämä Koheesio 2021+ -työryhmä, johon kuuluu eri sidosryhmien edustajia ministeriöistä, kunnista, maakunnista ja järjestöistä. Työryhmä sovittaa yhteen eri rahoitusvälineitä ja tekee ehdotuksia toiminnan tavoitteista. Alueilla käytännön valmistelutyöstä vastaavat ELY-keskukset ja maakuntien liitot.

Lokakuussa 2018 työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi rakennerahastokauden 2021-2027 ohjelmavalmistelun aikataulun ja sen keskeisimmät vaiheet. Suomessa ohjelmavalmistelun organisointi lähtee siitä, että vuonna 2021 uusi ohjelmakausi alkaa ja kaikki on siihen mennessä valmista. Ja jos se meistä suomalaisista olisi kiinni, näin varmasti onkin.

Uuden ohjelmakauden valmistelu aloitettiin analysoimalla nykyinen kausi. Ohjelman sisältöön ja toteutukseen oltiin tyytyväisiä, mutta joustavuutta ja vaikuttavuutta koettiin tarvittavan lisää.

Itä-Pohjois-Suomea (IP-alue) ja Etelä-Länsi-Suomea (ELSA) on tarkasteltu ilmiöpohjaisesti; mitä haasteita alueilla on digitalisaation, työn murroksen, ilmastonmuutoksen ja eriarvoistumisen suhteen. Tämän perusteella työstettiin alustava luonnos uuden ohjelman tavoitteista.

Keväällä 2019 Komissio kertoi näkemyksistään Suomen investointitarpeista koheesiopolitiikassa. Sen sisältö ei paljoakaan yllättänyt, mutta ohjasi ilmastotyön osalta pohtimaan mallia, jossa ilmastotavoitteet toteutuvat osana ohjelman investointeja ja kehittämistä, eivät niinkään erillisenä ohjelman osana. Älykkäämmän ja sosiaalisemman Euroopan kehittäminen otettiin keskeisimmiksi tavoitteiksi. Se yksinkertaisti ohjelmarakennetta, mutta toisaalta monimutkaisti ohjelman sisällön sovittamista näiden teemojen alle.

Ohjelman tuloksellisuutta edistäisi, jos ohjelman sisältö olisi riittävän selkeää ja yksiselitteistä. Tulkinnoille jäisi vähemmän sijaa. Toisaalta ohjelmatekstin tulisi kestää aikaa, erilaisia talouden suhdanteita ja yhteiskunnallisia muutostilanteita. Siinä riittää sisällön kirjoittajille haasteita.

ESR- ja EAKR -ohjelmien sisältö: hyviä ideoita paljon ilmassa

Kevään 2019 aikana kirjoitustyössä edettiin tavoitteiden asetteluun ja kirjoitettiin ESR- ja EAKR -ohjelmiin tuettavan toiminnan sisältöä. Samalla etsittiin ohjelmaan sopivat erityistavoitteet ja pohdittiin, millä indikaattoreilla näitä tuloksia voidaan mitata. Yksi ohjelmatyön isoimmista haasteista on löytää rakennerahastotyön tuloksia parhaiten kuvaavat mittarit, miten ne kerätään ja mihin tavoitteet näiden osalta asetetaan. Rakennerahastoissakin tahtoo käydä niin, että sitä syntyy mitä mitataan.

Itä-Pohjois-Suomen (IP-alue) ja Etelä-Länsi-Suomen (ELSA) alueille on muodostettu kirjoitusryhmä, joka tekee käytännön kirjoitustyötä oman toimensa ohella, ja pitää yhteyttä omiin verkostoihin. Siinä työssä olen saanut olla mukana. Aika ajoin kokoonnumme myös ministeriöiden kanssa keskustelemaan ohjelmavalmistelun tilanteesta ja vertailemme alueiden tuotoksia. Uuden hallituksen aloitettua keväällä toimintansa, myös ministeriöt ovat saaneet oman toimintakenttänsä kuntoon ja työstäneet ministeriöiden ehdotuksia sisältöihin. Hyviä ideoita on nyt paljon ilmassa.

Kohderyhmien ideat esiin

Työtä on tehty alueilla ja kansallisesti niin, että rakennerahastotoimintaan liittyviä tahoja on kuultu eri tavoin. Yleisötilaisuuksiin eri puolilla Suomea on osallistunut satoja eri organisaatioita, kirjoitusryhmät ovat kuulleet omia verkostojaan alueilla ja eri tahot ovat nostaneet ideoita esiin lähestymällä alueiden rahoittajia ja ministeriöitä. Maakunnissa on käynnistetty keskustelut maakuntien yhteystyöryhmien (MYR) sisällä ja maakuntien omia ryhmiä on kasattu maakunnittain tukemaan maakuntien valmistelutyötä.

Rahoitusta hyödyntävien ja kehittämistyön kohderyhmien kuuleminen on yksi tärkeimmistä valmistelun osa-alueista, mutta samalla se on haastavaa ohjelman valmistelun pitkän keston ja laajan alueellisen ja sisällöllisen luonteen vuoksi.

Tavoitteena hallinnollisen työn vähentäminen

Kirjoitustyön rinnalle on perustettu hallintojaosto, joka pohtii ohjelman käytännön toteutustapoja mm.: millaisia tukimuotoja, kustannusmalleja ja tulospohjaisia malleja otetaan käyttöön ja miten hallinnollista taakkaa saadaan pienenettyä. Hallintojaostoa johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö ja meitä alueiden edustajia on mukana tuomassa käytännön asiantuntemusta kehittämistyöhön.

Hallintojaosto kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa ja esittelee tuotoksiaan lakityöryhmälle, joka kehittää rakennerahastotyötä ohjaavaa lainsäädäntöä ja aluekehittämistyön järjestämistä. Hallintojaosto järjestää myös työpajoja keskeisistä valmisteltavista asioista mm. ESR- ja EAKR -kustannusmalleista, de minimistuista ja indikaattorien valinnasta.

Hallintojaoston valmistelulla on suuri merkitys ohjelmarahoituksen käytettävyyteen. Ohjelman sisällön rinnalla rahoituksen selkeys ja hallinnollisen työn vähentäminen ovat tuloksellisuuden ja rahoituksen tehokkuuden kannalta keskeisiä uudistamisen kohteita.

Työtä sisältäpäin seuraavana voin sanoa, että kaikki se aika, mikä käytetään hallinnollisen työn keventämiseksi rakennerahasto-ohjelmassa, on tarpeen. Työtä riittää edelleen ja onnistuessaan voimme oikeasti keskittyä tuloksen tekemiseen tulevassa ohjelmassa.

Toimien vaikuttavuus perusteltava

Alkusyksyn aikana 2019 ovat alueet ja ministeriöt tavanneet komissiota yhdessä ja erikseen. Tapaamisista tulleiden viestien pohjalta Itä- ja Pohjois-Suomen alue on koonnut perusteluita omille tavoitteilleen ohjelmatyössä. Erityisesti investointien toteuttaminen rakennerahasto-ohjelmassa vaatii Suomelta perusteluja toimien vaikuttavuudesta. Oma käsityksemme on, että rajallinen määrä panostuksia yritysten toimintaympäristöä kehittäviin infrahankkeisiin on tehokasta ja kilpailukykyä edistävää.

Myös valtakunnallisten teemojen toteutusten uudistaminen ja harvan asutuksen alueiden laajakaistayhteyksien kehittyminen ja työllisyystoimenpiteiden mahdollistaminen jatkossakin rakennerahastoissa ovat nousseet Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisen kannalta esille.

Ohjelma valmistuu keväällä 2021

Vielä on matkaa jäljellä. Tekemättömän työn lista tuntuu kesälomien jälkeen turhankin pitkältä; komission kanssa käydään viralliset kuulemismenettelyt, rahoitusratkaisut IP-alueen ja ELSA alueen välillä ratkaistaneen syksyn 2019 ja talven 2020 aikana, ohjelman yhteen sovitetun tekstin laatiminen, valtioneuvoston hyväksyntä ohjelmalle, ohjelman hallinnointiin tarkoitetun sähköisen järjestelmän kehittäminen uuteen kauteen sopivaksi, kansallisen lainsäädännön uudistaminen tukimuotojen ja kustannusmallien mukaisiksi, eri alueiden ja ministeriöiden tavoitteiden yhteen sovittaminen ja vähävaraisten avun (ruokakassitoiminta) nivominen osaksi ESR-ohjelmaa nykyistä tiiviimmin. Ja lisäksi ne yllätykset, joita tulee eteen, ratkaistaan, jos nyt ei ihan heti, niin viimeistään seuraavana päivänä…

Erilaisia selvityksiä tukien vaikuttavuudesta ja tarpeista tehdään valmistelutyön aikana. Tällä hetkellä työn alla on selvitys yritystukien käytöstä ohjelmassa.

Keväällä 2021 ohjelma on edellä kerrotun valmistelutyön jälkeen valmis ja ohjelman varsinainen toteutus käynnistyy. Siihen mennessä on aika monta palaveria istuttu.

Yleisin kysymys ohjelman valmistelun aikana on, kuinka paljon rakennerahastokauden aloitus viivästyy vuodesta 2021. Siihen vastaan yleensä, että jos se meistä valmisteluun osallistujista on kiinni, ei yhtään. Kaikki on valmista 2021! Toivottavasti ainakin.

Timo Ollila
Kirjoittaja on Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoituspäällikkö Timo Ollila