Osaavan työvoiman saatavuudesta on jatkuvasti kirjoittelua ja keskustelua. Mitä voimme tehdä asialle? Miten työvoimaa haetaan, on tärkeä asia nyt ja tulevaisuudessa. Sitä pitäisi pohtia nyt laajemmin kuin mitä aiemmin on tehty.

Harmillisesti eteeni tulee silloin tällöin viestejä, ettei yritys laita työpaikkaa julkiseen hakuun sen vuoksi, että yrittäjä arvelee saavansa turhia hakemuksia tai että osaajia ei kuitenkaan löydy. Samoin usein kuulen vastauksen, että yrittäjä osti kilpailijalta osaajan.

Työnhakijat hakevat avoimia työpaikkoja esimerkiksi TE-palveluiden nettisivuilta. Kuukausittain sivustolla tehdään 14-18 miljoonaa työpaikkahakua. Todella iso määrä! Verraton kanava hakea osaajaa!

Avoimet työpaikat näkyviksi

Työnhakija etsii työtä omalta seutukunnaltaan, kauempaa kotimaasta ja joskus myös EU:n alueelta. Kotimaahan haluavat ulkomailla asuvat katsovat millaista työtä on tarjolla kotimaassa ja kotiseudulla. Jo näistä syistä työpaikat pitäisi saada näkyviin.

Työpaikkojen näkyvyydellä on myös suuri merkitys, kun nuoret vanhempien ja opinto-ohjaajien kanssa pohtivat peruskoulun jälkeisiä opintoja: mille alalle nuori lähtisi ja millaiset ovat sen työllisyysnäkymät.

Olen varma, että myös koulutussuunnittelussa työvoiman kysynnällä on merkitystä; lisätäänkö vai vähennetäänkö oppilaitoksiin aloituspaikkoja.

Edellisen jatkopohdintana on tietysti sanottava, että jos avoimet työpaikat eivät ole julkisesti haussa, niin kuinka sitten työvoimaa saadaan?

Samoin, millainen mielikuva avoimien työpaikkojen kautta välittyy omasta yrityksestä ja toimialasta on merkityksellistä.

Uusia keinoja saada maakuntaan työvoimaa

Euroopan komission EURES-järjestelmässä (Eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali) on tällä hetkellä avoimia työpaikkailmoituksia 3,6 miljoonaa. Yhdessä työpaikkailmoituksessa voi olla jopa kymmeniä avoimia paikkoja. Työvoimaa haetaan laajalti ja kilpailu osaavista henkilöistä on kova. Tästä seuraa välittömästi kysymyksiä: miten Suomi, Pohjois-Karjala ja alueemme yritykset nousevat sieltä esille? Kuinka erotumme ja miten saamme työvoimaa tänne?

Maakunnassa on hyvät yhteistyömahdollisuudet. Tiedän, että esimerkiksi Outokummun yläaste ja sen opinto-ohjaajat ovat tehneet vahvaa työtä teknologiateollisuuden houkuttelevuuden lisäämiseksi. Teollisuusyritykset ovat usean vuoden ajan käyttäneet kaikki 9. luokkalaiset tutustumassa yritysmaailmaan. Tämän tuloksena hakijamäärät ovat kasvaneet. Toimintamalli pitäisi saada jokaiseen kuntaan.

TE-palveluilla on joustava ja toimiva RekryKoulutus-palvelu käytettävissä, jos täysin valmista osaajaa ei löydy. Koulutuskustannuksista valtio maksaa peräti 70 %. Kannattaa tutustua.

Suurten yritysten tulisi nopeasti aloittaa oman yrityksensä ja oman toimialansa yhteinen imagomarkkinointi. Tekeminen, työtehtävät ja jopa toimiala pitää saada avoimemmiksi ja houkuttelevammiksi. Maakunnassa tarvitaan työvoimaa.

Yhteistyöllä selviämme.

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Jarmo Valtonen, HHJ, Pohjois-Karjalan TE-toimisto