Pärjätäkseen markkinoilla matkailuyrityksen tulee jatkuvasti kehittää ja uudistaa toimintaansa. Toimintaa voidaan kehittää investoimalla fyysiseen kapasiteettiin, mutta myös osaamisen lisäämisellä, digitalisaation hyödyntämisellä, ympärivuotisuuden kasvattamisella ja vastuullisten ratkaisujen valinnoilla. Pelkät fyysiset investoinnit yksinään eivät riitä toiminnan kannattavaan ja kestävään kehittämiseen. Ne yritykset, jotka ovat investointien lisäksi satsanneet myös digitalisointiin, markkinoinnin kehittämiseen, tuotteistamiseen, ovat myös pärjänneet paremmin. Aineettomaan kehittämiseen tulisi panostaa mielestäni nykyistä enemmän.

Matkailijat haluavat majoittua yhä tasokkaammin. He hakevat myös yhä erilaisempia kokemuksia, majoituskin on usein yksi kokemus. Asiakkaiden kohonneet laatuvaatimukset nostavat investointien kustannuksia. Samalla tulisi myös panostaa esimerkiksi majoituskapasiteetin mahdollisimman korkeaan hyödyntämiseen eli varsinaisten sesonkien ulkopuoliselle ajalle pitäisi saada houkuttavuutta. Kun investointi on valmis, asiakkaat on saatava liikkeelle mahdollisimman pian. Tämä edellyttää panostusta markkinointiin ja ympärivuotisuuteen samanaikaisesti rakentamisen kanssa. Ylipäätään kannattaa paremminkin satsata ympärivuotisuuteen ja sesonkien pidentämiseen kuin lisäkapasiteettiin lyhyeksi sesongiksi. Olemassa olevien palveluiden käyttöasteen nostaminen näkyy kannattavuudessa paremmin kuin kapasiteetin lisääminen.

Välillä tuntuu siltä, että yrittäjä on valmis satsaamaan uusiin investointeihin, mutta kun pitäisi panostaa myös kehittämistoimiin, siitä ei olla valmiita maksamaan. Myös isojen investointien etukäteisvalmisteluun pitäisi käyttää nykyistä enemmän resursseja. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Valmisteluvaiheessa kannattaa selvittää mm. kannattavuutta, kysyntää, markkinoita, kohderyhmän mieltymyksiä, vaihtoehtoja investoinnille. Tähän kannattaa käyttää ulkopuolista osaamista. Yrittäjänkin aika on rajallinen ja toisaalta toinen kiinnittää huomion seikkoihin, joita ei itse saata nähdä.

Matkailijamäärät kasvussa

Matkailu toimialana on kasvava ala, myönteisistä kasvuluvuista olemme saaneet nauttia myös täällä Itä-Suomessa. Mikkelin seudulla ulkomaisten yöpyjien (ilman venäläisiä) määrä kasvoi heinäkuussa huikeat 56 %, keskimäärin Suomessa kasvu jäi selkeästi alle tuon luvun. Eri organisaatioiden ja yritysten työ Järvi-Suomen tunnettuuden parantamiseksi on tuottanut tulosta. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yhteistyö matkailun markkinoinnissa jatkuu. Uusista avauksista on myös kuultu. Saimaalle on suunnitteilla 80-metrinen luxusristeilijä, jonka kotisatama olisi Savonlinna. Myös Punkaharjulla toimineen Retretin luolastolle suunnitellaan uutta tulemista. Luolastossa on jo konsertteja ja tapahtumia onnistuneesti järjestetty.

Hyödynnä valmista tutkimustietoa ja hankkeita

Business Finland on julkinen toimija, joka edistää mm. kansainvälistymistä ja matkailua sekä markkinoi Suomea maailmalla. Organisaation asiantuntijat keräävät eri puolelta maailmaa tietoa kunkin alueen markkinoista. Tätä kerättyä tietoa kannattaa hyödyntää. Kun markkinointia suunnitellaan tietylle kohderyhmälle, tulee tuntea kohderyhmän kiinnostuksen kohteet. Tästä on olemassa hyvin havainnollinen ja visuaalinen kohderyhmäopas. Kansainvälistymisen tielle lähdettäessä tulee myös perehtyä tuotteistukseen, hinnoitteluun, jakeluteihin, markkinointiin ja verkostoitumiseen. Business Finlandin sivuilta löytyy myös viime keväänä päivitetty kansainvälistymisopas. Siitä on tehty myös e-learnig kokonaisuus, jossa tehtäviä ja syvempää tietoa digitaalisesta kaupasta. Business Finlandin tarjoamat palvelut ja tilaisuudet kannattaa hyödyntää. Heidän nettisivuiltaan löytyy paljon arvokasta tietoa.

Rural Finland I ja II – valtakunnalliset matkailun koordinaatiohankkeet ovat keskittyneet verkostoyhteistyön parantamiseen ja viestimiseen teemaan liittyvistä hankkeista. Nämä koordinaatiohankkeet ovat esimerkiksi koonneet matkailuun liittyvien kehittämishankkeiden rekisterin. Tuo hankerekisteri on todella laaja, ainakin hankkeiden lukumäärän perusteella matkailun kehittämiseen on satsattu merkittävästi julkisia varoja. Jotta kehittämishankkeesta saa mahdollisimman hyvän hyödyn, on myös yrityksen itse oltava aktiivinen. Paljon kuulee kommentointia, että ei hankkeesta ollut mitään hyötyä, mutta on mentävä mukaan ja aktiivisesti vaikutettava siihen, miten hankkeesta saisi parhaan hyödyn. Kannattaa tutustua myös Rural Finland -hankkeen nettisivuilta löytyviin työkaluihin.

Julkista rahaa käytettävissä matkailuyritysten kehittämiseen

ELY-keskus pystyy Itä-Suomessa melko hyvin rahoittamaan pk-yritysten matkailuinvestointeja ja erilaisia kehittämistoimia. Matkailukeskuksien ja maaseutualueiden matkailuyrityksille löytyy rahoitusta, kun hanke monipuolistaa palveluja ja hankkeen työllisyys- ja kasvuvaikutukset ovat riittävät. Olemme linjanneet, että kaupunkien keskustoihin sijoittuvia majoitusinvestointeja emme rahoita, emmekä myöskään ravintolatoimintaa. Mutta muuhun kehittämiseen ELY-keskus voi myöntää rahoitusta myös kaupunkien keskustoissa.

Matkailuyrityksissä kotimaiset matkailijat ovat kuitenkin yhä se selkäranka, jonka varassa toiminta on. Rahoittajina me edellytämme kuitenkin yritysten panostavan myös vientiin. Matkailualalla tämä tarkoittaa kansainvälisten asiakkaiden määrän kasvua yrityksissä. Kehittämistoimia kannattaakin suunnata nimenomaan kansainvälisten asiakkaiden määrän nostamiseen. Merkittävän investointihankkeen ollessa kyseessä, edellytämme yrityksen satsaavan myös markkinoinnin kehittämiseen, digitaalisen teknologian hyödyntämiseen, tuotteistamiseen, kohderyhmien määrittämiseen.

Yritysryhmähanke

Matkailuyritykset voivat kehittää omia toimintojaan yritysryhmähankkeessa. Se on tavallaan yrityskohtaisen tuen ja kehittämishanketuen yhdistelmä, jossa on sekä yrityskohtaisia että yhteisiä kehittämis- tai koulutusosioita. Osallistuvat yritykset säästyvät hallinnollisilta asioilta, sillä ne hoitaa hankkeen toteuttajataho. Hyöty kohdistuu yrityksille. Yritysryhmähanke sopii kokoluokaltaan alle 10 henkilön maaseutualueilla sijaitseville matkailuyrityksille.

Toimintaympäristön kehittäminen

Yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeen tarkoituksena on aikaansaada vaikutuksia pk-yritysten toimintaympäristöön ja kehittymisedellytyksiin kuten palvelujen kehittämiseen ja yhteistyön edistämiseen. Palveluja kehitettäessä niiden tulee olla kaikkien pk-yritysten käytettävissä. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus myönnetään julkiselle tai yksityiselle yhteisölle.

Markkinoinnissa kannattaa muistaa, että tänä päivänä tyytyväinen asiakas on se tärkein markkinointikeino. Kun asiakaskokemus on huippua, eikä aina tarvitse olla ihan sitä huippuakaan, niin tieto leviää somessa hyvinkin nopeasti. Toisaalta huono kokemus leviää alta aikayksikön. Tyytyväinen asiakas tuo lisää asiakkaita, mutta todennäköisesti tulee itsekin uudelleen. Ja se hyvä kokemus koostuu niin uskomattoman pienistä asioista: käen kukunnasta, hiljaisuudesta, hymystä, aitoudesta.

Kirjoittajana Etelä-Savon ELY-keskuksen yritysasiantuntija Outi Kaihola.