Vieraskirjoittajana Helena Puhakka-Tarvainen, Korkeakoulut vähähiilisen teknologian ja osaamisen viennin moottoreina Lähi-itään -hankkeen projektipäällikkö Karelia-ammattikorkeakoulusta.

Hiekkaa autiomaahan – se oli ensimmäisiä ajatuksiani, kun päädyin kolmisen vuotta sitten tekemään hankevalmistelua ympäristöteknologian ja -osaamisen viennin edistämiseksi Lähi-itään.

Ympäristöteknologian parissa sekä kansainvälisissä hankkeissa olin toki työskennellyt aiemminkin, mutta Lähi-itä toimintaympäristönä oli täysin tuntematon. Sykäyksen hankevalmistelulle oli joitakin kuukausia aiemmin antanut kotikaupungissani Joensuussa asuva jordanialainen tutkija Laith ALRahahleh, joka suomalaiseen osaamiseen tutustuttuaan huomasi, että meillä olisi paljon annettavaa ympäristöongelmista ja väkiluvun räjähdysmäisestä kasvusta pakolaisvirtojen myötä kärsivälle Jordanialle.

Ja oikeilla jäljillähän me olimme! Tarkemmin Jordanian ja lähialueiden toimintaympäristöön tutustuttuani huomasin itsekin, että alueella painitaan juuri niiden haasteiden parissa, jotka on Suomessa pääosin jo pystytty ratkaisemaan: jätevesien puhdistus, jätehuolto ja kierrätys, energian tuotanto jätemateriaaleista sekä viljelysmaan parantaminen, muutamia mainitakseni. Lisäksi alue on makean veden varoiltaan maailman köyhimpiä, eikä kaikilla Lähi-idän valtioilla suinkaan ole omia öljyvarantoja.

Mutta miksi pohjoiskarjalainen Karelia-ammattikorkeakoulu päätyi edistämään yritysten vientiä Lähi-itään?

Ammattikorkeakoulut ovat olemassa alueellisia tarpeita varten, eli kehitämme ympäröivää yhteiskuntaa koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta, joista jälkimmäistä toteutamme esimerkiksi rakennerahastovarojen tuella. Vahvoja painopisteitämme ovat sekä yrittäjyyden edistäminen että kansainvälisyys. Toimintaympäristön kehittämisen kohteiksi Pohjois-Karjalassa on puolestaan tunnistettu mm. yritysten kansainvälistyminen, viennin kasvattaminen sekä uusien markkinoiden löytäminen. Nämä asiat yhdistämällä löytyi vahva peruste Finpetra-verkostomme rakentamiselle: ammattikorkeakoulujen laajat kansainväliset verkostot on avattava paremmin yritysten käyttöön ja madallettava yritysten kynnystä tutustua uusiin potentiaalisiin markkina-alueisiin kuten Lähi-itään.

Tokihan paikallinen ELY-keskus lie hullumpiakin hankeideoita kuullut, mutta ei pohjoiskarjalaista vienninedistämistä Jordaniaan kehittävä hanke-ehdotus kaikista tyypillisin ollut. Saimme kuitenkin päätöksentekijät vakuutettua ja pääsimme toteuttamaan hanketta täydellä teholla loppukesällä 2017. Ja aika paljon olemme aikaan saaneetkin!

Kumppanuuksia on rakennettu niin Suomessa kuin Lähi-idässä ja verkostoomme kuuluukin jo pitkälti toistasataa organisaatiota. Yritysten valmiuksia uusille markkinoille on parannettu järjestämissämme kulttuuri-, myynti- ja innovaatiokoulutuksissa. Suomalaisia yrityksiä on viety paikan päälle parisenkymmentä yhteistyössä Business Finlandin Kehittyvät markkinat -ohjelman kanssa, ja matkoilta on kirjattu toistasataa liidiä tai alkavaa yhteistyötä. Ensimmäiset kaupatkin on jo solmittu suomalaisen ja jordanialaisen yrityksen välillä, ja onpa yksi jordanialainen prinsessakin vieraillut Suomessa yrityksiä tapaamassa. Toisin päin liikkuvuutta on kehitetty myös jordanialaisten koodariopiskelijoiden saamiseksi harjoitteluun suomalaisiin IT-alan yrityksiin ja siinä on onnistuttukin Erasmus+ -rahoituksen tuella –  niin hyvin että yritykset mielellään työllistäisivät näitä nuoria huippuammattilaisia enemmänkin paikkaamaan kotimaista osaajapulaa.

Finpetra-verkosto elää ja voi hyvin niin kauan kuin hankerahoitus pyörii, mutta miten jatkaa yritysten tukemista hankkeen jälkeen?

Tokihan mitä useampi yritys paikan päällä käy, alueen ymmärrys ja kulttuurinen osaaminen kasvavat samassa suhteessa. Ja myös yritysten väliset verkostot kehittyvät ja jäävät elämään. Ja tokihan myös Karelia-ammattikorkeakoulun Lähi-idän osaaminen ja kontaktit säilyvät, ja yrityksiä pystytään jatkossa palvelemaan suoraan ilman hankkeen vipuvartta. Finpetran tapauksessa pyrimme kuitenkin myös siihen, että pystyisimme alueellisesti jäsentymään osaksi luontaisia yritysten kansainvälistymispalveluita. Ja näyttäytymään myös kansallisesti sellaisena osaamiskeskittymänä, että esimerkiksi yhteistyö Business Finlandin suuntaan voisi toimia jatkossakin molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Ja ennen kaikkea, jos pystyisimme varmistamaan, että kansainväliset osaajat Suomessa ottaisivat jatkossakin hihasta kiinni meitä kehittäjiä ja tarjoaisivat verkostonsa suomalaisen yrityselämän käyttöön. Globaalissa maailmassa pohjoiskarjalaisen pk-yrityksen tärkein asiakas voi olla vaikkapa jordanialainen prinsessa!

Lisätietoja hankkeemme tekemisistä löydät nettisivuilta sekä facebookista.

Kirjoittajana Helena Puhakka-Tarvainen

Kirjoittaja on Finpetra – Korkeakoulut vähähiilisen teknologian ja osaamisen viennin moottoreina Lähi-itään -hankkeen projektipäällikkö Karelia-ammattikorkeakoulusta.