Tunneälyä – vai tunteikasta tekoälyä?

Jos työkaverisi ei vastaa sinulle aamuisin hyvän huomenen toivotukseesi, vaan katselee kulmat kurtussa muualle ja mutisee jotakin epämääräistä, puuttuuko häneltä tunneälyä? Vai onko hän huonokäytöksinen moukka tai muuten luonteeltaan erikoinen? Hän on kuitenkin huipputyyppi substanssiosaamisessaan – pitääkö häntä vain sietää ja toivottaa entistä kovemmalla äänellä huomenta?


Tunneälyn eli sosiaalisen älykkyyden vaikutus ja merkitys työyhteisössä ja yleensä elämässä on mielestäni kiehtova aihealue. Termin tunneäly teki tunnetuksi yhdysvaltalainen psykologian tohtori Daniel Goleman. Tunneälyn yksi tärkeimmistä piirteistä on empatiakyky, ja Goleman on todennut mm. että ”Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi  ongelmanratkaisussa.” Tunneälyyn liittyy lukemattomia muitakin määrittelyjä, sillä se koostuu hyvin moninaisista emotionaalisista ja sosiaalisista taidoista ja kyvyistä.


Tunneälykäs esimies

Työyhteisössä ihmiset voivat olla hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Esimies joutuu tasapainoilemaan jatkuvasti porukkansa luotsaamisessa. Tunneälykäs esimies tuntee empatiaa ja pystyy eläytymään alaistensa tunteisiin, mutta hyvää tunneälyä on se, että pystyy olemaan neutraali eikä ”jumiudu toisten ihmisten draamoihin tai menneisyyteen”, kuten toimittaja Kari Hänninen kirjoitti Kauppalehden kolumnissa.

Ongelmatilanteissa vaaditaan pelisilmää ja vaistoa toisten tunnetilojen herkkyydestä. Usein kuulee johtajia kiitettävän siitä, kun he osaavat ottaa yleisönsä, mutta mielestäni vähintään yhtä tärkeää on, että he osaavat huomioida yksilön. Usein esimiehen tunneäly korostuu konkreettisten, arkisten asioiden ratkaisuissa.


Työyhteisöt ovat myös hyvin erilaisia. Teollisuusyrityksessä voi suora palaute ja ronskimpi kielenkäyttö olla tunneälyä parhaimmillaan, mutta esim. asiantuntijaorganisaatiossa tarvitaan ehkä hienovaraisempia keinoja. Kaikkein tärkeintä on vilpitön kohtaaminen – ei haittaa, vaikka se on kömpelöäkin, sillä usein se tekee tarkoitusperästä vielä aidomman.


Jokaisella on vastuu ilmapiiristä

Työyhteisössä vastuunsa tunteva työntekijä tiedostaa sen, että hän omalla käytöksellään ja asenteellaan vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin ja yhteishenkeen. Usein käy helposti niin, että ajaudutaan porukalla päivittelemään jotain epäkohtaa, mutta harvemmin porukalla ylistetään suureen ääneen myönteistä asiaa. Itse kunkin olisi hyvä pysähtyä silloin tällöin ajattelemaan omaa panostaan ilmapiirin rakentajana.


Uskon, että pohjimmiltaan jokainen haluaa tukea omaa työyhteisöään, omalla tavallaan. Kaikki eivät ole ensimmäisinä osallistumassa työyhteisön hengennostatustilaisuuksiin, mutta saattavat tuoda arkityöhön kaikkia hyödyttäviä käytännönläheisiä ratkaisuja. Vaikka ei sanoisikaan huomenta eikä näkemiin, työkaverisi saattaa olla jossain yllättävissä tilanteissa se tärkeä sillanrakentaja.


Tunneälykäs robotti?

Tänä päivänä puhutaan paljon tekoälystä ja robotiikasta. VN:n tutkimuksen (477/2018) mukaan robotiikka nopeuttaa työn tuottavuutta, jolloin kansantuote nousee kuusi (6) prosenttia. Samassa yhteydessä on todettu myös, että” tulevaisuuden ammateissa painottuu psykologian ja vuorovaikutuksen osaaminen tekniikan ja inhimillisen vuovaikutuksen kohdatessa.” Tunneälyn merkitys todennäköisesti vain syvenee tulevaisuudessa, sillä työtehtävät ja työympäristöt ovat entistä haasteellisempia.


On ennustettu, että tietokoneälyt ohittavat ihmisen älyn vuoteen 2029 mennessä oppimalla ihmisen tunneälyn. Ehkä meillä on jo 10 vuoden päästä tunneälykkäitä robotteja, joita on kehitelty jopa ELY-keskuksen rahoituksen avulla.

Itse en kyllä osaa kuvitella robottia, joka hymyilee, itkee, virnistelee ja rakastaa sekä vihaa yhtä moni-ilmeisesti kuin ihminen. Mutta ehkä olen rajoittunut, enkä vain osaa mieltää itseäni esim. kampaamotuoliin, jossa Lissu-kampaajarobotti on pessyt hiukseni mukavasti hieroen ja sitten leikkelee ja värjää hiukseni toiveeni mukaisesti. Ja kyllä minä paljon mieluummin kohtaan työpaikallani vaikka totisia virkamiehiä kuin naureskelevia robotteja.

Riitta Pasanen
Kirjoittajana rahoitussihteerimme Riitta Pasanen, jolla pysyy hommat hallussa tiukassakin tilanteessa! Riitan puoleen kannattaa kääntyä, jos sähköisen hakemuslomakkeen kanssa on ongelmia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s