Onko virkamies hyvä ihminen? – Ja ajatuksia esittelijän työstä

Kirjoittajana yritysasiantuntija Tuula Lehtonen

”Oletteko te virkamiehet hyviä ihmisiä?” Kysymys esitettiin minulle yrityskäynnillä, kun kävimme läpi hakemuksen käsittelyprosessia. Vastausta ei tarvinnut kauan pohtia – Kyllä, virkamiehetkin ovat hyviä ihmisiä.

Jäin kuitenkin miettimään, mitä kysymys tarkoitti? Varmaankin hyvää ihmistä virkaroolissa, mutta mistä epäilys syntyi? Siitäkö että joudumme kyselemään hankalia ja arkaluonteisiakin asioita? Vai epätietoisuus siitä, että esitämmekö päätöstä yrityksen edun mukaisesti?

Kysymme asioita syystä. Meidän virkamiesten on esittelijän roolissa tehtävä rahoitushankkeesta esitys päättäjälle. Tarkoituksena on varmistaa, että päätös perustuu tarpeellisiin ja riittäviin selvityksiin, paikkansapitäviin tietoihin, on asianmukaisesti perusteltu ja lainmukainen. Esittelijä vastaa tarvittavien selvitysten hankkimisesta, esittelymuistion laatimisesta ja ratkaisuehdotuksen tekemisestä.

Mitä kaikkea me sitten kysytään?

Ensimmäisiä kysymyksiä lienee yleensä jossain muodossa ”Kuinka teillä menee?”. Kysymyksellä kartoitetaan yrityksen taloudellista tilannetta. Arvio tehdään, koska vaikeuksissa olevalle yritykselle ei voida myöntää avustusta. Ja miksi ei, laki, asetukset, RPA (EU-asetus) kieltävät sen.

Lähestulkoon aina, ensimmäisen kysymyksen jälkeen on ilo jatkaa keskustelua. Mutta entä jos esimerkiksi oma pääoma ei ole kunnossa? Esittelijällä on myös asiakkaan neuvonta ja ohjaus velvoite eli seuraavaksi kysymme, voiko asialle tehdä jotain? Annamme asiakkaalle mahdollisuuden korjata tilannetta. Joskus onnistuu, joskus ei.

Perustuuko toiminta paikalliseen loppukysyntään?

Yritysrahoitusstrategiassa ja aikaisemmissa blogeissa on kerrottu mitä muita kysymyksiä esitämme ja yksi hankalaksi koettu on: Perustuuko toiminta paikalliseen loppukysyntään? Jos yritys on paikallinen palveluntuottaja ja vastaus on kyllä, olemme haasteellisessa tilanteessa.

Yritysrahoitusstrategiassa määritellään, ettei paikalliseen loppukysyntään perustuviin investointeihin voida lähteä mukaan. Miksi? Olemmeko tässä vaiheessa ikäviä virkamiehiä? Laki, asetus ja strategia edellyttävät tekemään päätökset näiden puitteissa. Se on säädetty, jotta olemassa olevien yritysten toiminta ei vaarantuisi. Kehittämistoimenpiteissä voimme olla mukana toimialasta riippumatta.

Varmistamme, että rahoitettava hanke on yhdenvertainen, sukupuolineutraali ja syrjimätön

Kysyn asiakkaalta, oletko huomannut hakemuslomakkeelta kompakysymyksen? Horisontaaliset vaikutukset, mitä ne ovat? Jos vastaus on väärin, niin pienellä painetussa hakemuslomakkeen täyttöohjeessa lukee, ettei avustusta voida myöntää.

Silloin ainakin olemme hyviä virkamiehiä, pyydämme asiakasta korjaamaan ruksit tai kerromme jo hakuvaiheessa oikean kyllä, kyllä ei rivin. Vastaus tulee tässä: Hankkeen tulee tukea sukupuolten välistä tasa-arvoa, sukupuolinäkökulma on otettu huomioon hankkeen toteutuksessa sekä tulevassa toiminnassa. Lisäksi hankkeen tulee tukea yhdenvertaisuutta. Hakijan toiminnassa syrjimättömyys otetaan huomioon. Ihmisillä tulee olla taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet toimia hakijatahon työntekijöinä, asiakkaina tai sidosryhmän edustajina.

ELY-keskuksen rahoitus on vain osa rahoituskokonaisuutta

Viimeisimpiä hankalia kysymyksiä voi olla myös mistä hankkeen kokonaisrahoitus koostuu? Jos Elyn avustus on x euroa niin mistä koostuu hankkeen loppurahoitus. Hankkeen kokonaisrahoituksen tulee olla kunnossa jo hakemusvaiheessa. Miksi? Tällä haluamme varmistaa, että hanke toteutuu odotetusti. Usein se on tulorahoitusta ja pankkilainaa. Tämä voi olla harkinnan paikka, onko yrityksellä ihan varmasti kykyä toteuttaa hanke esimerkiksi tulorahoituksella. Pankilta haluamme dokumentin lainasta, ja pankin työntekijä ihan varmasti sellaisen antaa, jos on mahdollista.

Kielteisiä päätöksiä tehdään harvoin

Kielteisten päätösten osuus avustuspäätöksistä on varsin pieni. Jos joudumme tekemään kielteisen esityksen, päätöksen perustelun tulee olla selkeä. Kielteisen päätöksen kerromme ensin suullisesti ja sen jälkeen kirjallisesti. Jos jokin asia ei mene asiakkaan mielestä oikein, päätökseen saa hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Saamme myös asiakaspalautetta ja myös meidän toimintaa tarkastetaan, tarkastusviranomaisia on monen monta, mutta blogi ei saa kuulemma olla pitkä, niin se olisi jo toisen blogin aihe. Itse asiassa voisitte vinkata meille mitkä asiat teitä kiinnostavat!

Mutta kuulkaa, kyllä me olemme hyviä virkamiehiä ja pyrimme löytämään sellaisia ratkaisuja, joilla saamme Itä-Suomen yritykset kasvuun ja kansainvälistymään.