Kirjoittajana Juha Pulliainen

Yrityksen johtaminen on monimuotoista ja haasteellista työtä. Varsinkin pienen yrityksen johtajan, joka usein on myös tärkein tai jopa ainoa omistaja, pitää hallita moni erilaisia asiakokonaisuuksia esim. rahoituksesta ja henkilöstöasioista myyntiin ja markkinointiin. Pärjätäkseen kilpailussa on seurattava myös toimintaympäristöä, ennen kaikkea asiakkaita ja kilpailijoita. Yksikään yritys ei voi vain asettua paikalleen nykytilaan, vaan muutoksia on vähintään tarkkailtava, mieluiten jopa vaikutettava itse niihin. Toisin sanoen yrityksen olisi kehityttävä ja johdon yhtenä keskeisenä tehtävänä onkin kehittää yritystä haluamaansa suuntaan.

Mutta milloin kehittämiselle on sopiva ajankohta? Onko se esimerkiksi silloin, kun markkinat laajentuvat ja mahdollisuuksia näyttäisi olevan vaikka kuinka paljon? Vai silloin, kun kilpailu kiristyy ja on suorastaan pakko tehdä jotakin päihittääkseen kilpailijat asiakkaiden valinnoissa? Yksiselitteistä vastausta ei tietenkään ole, vaan kukin yritys on oma yksilönsä, joka joutuu tekemään omat valintansa omien resurssiensa, tavoitteidensa ja kykyjensä puitteissa. Yleisestä talouskehityksestä ja ”maailman menosta” voi kuitenkin löytää joitakin signaaleja, joiden perusteella on helpompi suunnistaa ja tehdä omia ratkaisuja.

Suomi oli finanssikriisin jälkeen pitkään sitkeässä taantumassa, joka alkoi hellittää pari vuotta sitten, ja nyt elämme varsin hyvää nousukautta yleisen talouden näkökulmasta. Siitä huolimatta Kauppalehdessä oli muutama viikko sitten artikkeli https://www.kauppalehti.fi/uutiset/usko-ei-riita-investointeihin/CGJJvyS2, jonka mukaan investoinnit Suomessa eivät ole kuitenkaan vieläkään edes lähellä finanssikriisiä edeltänyttä aikaa. Itse asiassa investointien määrä ei edes riitä korvaamaan kiinteistöjen, koneiden ja laitteiden väistämätöntä, jokapäiväistä kulumista. Sekä koko kansantalouden että yksittäisten yritysten kilpailukyvyn kannalta tämä ei ole hyvä asia, vaan investointeja sekä koneisiin, laitteisiin että tutkimukseen ja kehitykseen tarvittaisiin ehdottomasti lisää.

Maailman talous on mennyt jo monta vuotta parempaan suuntaan. Useimpien ekonomistien mielestä sama kehitys ei voi jatkua enää kauan yhtä positiivisena. Vanhan sanonnan mukaan historia toistaa itseään. Tämä ei varmaan oikeasti pidä tarkkaan ottaen paikkaansa, mutta talous näyttä noudattavan tiettyjä syklejä, joiden tarkkaa kestoa ja muutoksien ajankohtaa on tosin vaikea ennustaa. Yksi parhaista enteistä nousun heikkenemiselle globaalisellakin tasolla on ollut USA:ssa lyhyiden ja pitkien korkojen välinen ero. Tämä on jo vuosia supistunut ja vanhojen ennusmerkkien mukaan taite taantumaan tapahtuisi viimeistään vuonna 2020: https://www.nytimes.com/2018/06/25/business/what-is-yield-curve-recession-prediction.html Hieman epävarmempi ennuste on se, kun suomalainen poliitikko lausahtaa, että kansantalouteemme on syntynyt jakovaraa. Siitä kestää noin kaksi vuotta taantuman alkamiseen. Pitkästä aikaa tällainen kommentti kuultiin viime keväänä ennen valtion budjettikeskusteluja. Saa nähdä, miten käy…

ELYiltä, Business Finlandilta ja Finnveralta saatavien subventoitujen rahoitus- ym. palvelujen suhteen tilanne on yritysten kannalta juuri nyt hyvä. Erilaisia tuotteita erilaisiin tarpeisiin on paljon, niiden kysyntä ei kaikilta osin edes täytä tarjontaa ja valtio on jopa antamassa lisää resursseja ao. toimijoille. Vapailla rahoitusmarkkinoilla on myös hyvin rahaa tarjolla, ainakin jos yrityksen vakuudet ovat hyvässä kunnossa.

Yleisellä tasolla näyttäisi siis siltä, että noususuhdanne ja sen takia hieman helpompi kilpailutilanne yrityksille jatkuisi vielä vähän aikaa. Mutta laskukausi häämöttää jo lähitulevaisuudessa ja kilpailu kiristynee aika pian. Subventoituja kehittämispalveluja on hyvin saatavilla. Ylipäänsä rahoitusta on aika hyvin saatavilla, ja vielä varsin alhaisella korkotasolla.

Yhteenvetona näistä kaikista voinee todeta, että monessakin mielessä useillekin yrityksille oikea aika kehittää toimintojaan kilpailukykynsä parantamiseen ja markkinaosuuksiensa kasvattamiseen voisi olla juuri nyt!

Kirjoittajana Juha Pullainen, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen johtaja