Tislaamo vai kanoottiretki?

Kirjoittajana yritysasiantuntija Outi Kaihola

Valitsenko matkan kohteeksi pienen ginitislaamon Itä-Suomesta itärajan tuntumasta, Kolin kansallismaiseman, pyöräilyretken Saimaan saaristossa, teehetken kartanossa vai nuorien taiteilijoiden näyttelyn Mäntyharjulla. Meillä Itä-Suomessa on erinomaisia matkailukohteita. Yritysten digitaalinen näkyvyys ja verkostoituminen ratkaisee, minkä kohteen matkailija valitsee. Ja tietenkin ystävien kokemukset, joita jaetaan yhä enemmän somessa.

Eka kuva

 

Viskiä ja giniä

Lonely Planet valitsi vuoden 2017 matkailutrendiksi tislaamomatkailun. Voisiko tislaamomatkailusta tulla uusi vetovoimatekijä suomalaiseen matkailuun? Lähituotetut ja käsityönä tehdyt juomat kiinnostavat, samoin niiden tekeminen. Suomalaiset tislaamotuotteet ovat menestyneet maailmalla kilpailuissa. Viimeksi tänä keväänä palkittiin Hermannin Viinitilan Arctic Blue Gin. Valamon luostarissa tislataan luostariviskiä ja sieltä löytyy viskikellari. Tislaamomatkailu vaatii kuitenkin paljon kehittämistä, jotta siitä saadaan seuraava menestyvä matkailutuote.

 

Matkaan liittyy aina myös ruoka

Ruoka on myös elämys. Ei riitä, että ravintola tarjoaa suomalaista ruokaa, vaan ruoan tulee olla paikallisista raaka-aineista tehtyä – käsin tehtyä ruokaa. Matkailun vetovoimaisuuden ja suomalaisen ruokakulttuurin vahvistamiseksi on tehty Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia 2015-2020. Tuohon strategiaan liittyen on toteutettu hankkeita laadukkaiden ruokamatkailutuotteiden saamiseksi kansainvälisille asiakkaille. Työtä on sen pohjalta tehty ja tuloksia myös näkyy. Itä-Suomesta löytyy erinomaisia ruokamatkailukohteita. Visit Saimaa -hankkeen myötä perustettu Saimaa Gastronomy on neljän ruokamatkailuyrityksen verkosto: Tertin kartano Mikkelistä, TeaHouse Juvalta, Sahanlahti Puumalasta ja Hotelli Punkaharju. Nämä kaikki neljä ovat hyödyntäneet ELY-keskuksen avustuksia palvelujen ja toiminnan kehittämisessä.

ravintola

Maaseutumatkailua

Maaseutumatkailu on ekologinen ja luontoystävällinen vaihtoehto matkailijalle, joka miettii oman matkansa vaikutusta ilmastomuutokseen. Perinteisellä maatilalomalla on mahdollisuus tutustua myös maatilan arkeen. Tosin tällaisia maatiloja taitaa olla yhä vähemmän, navettaan eivät vieraat nykyään noin vain pääsekään lehmiä silittelemään. Usein vuokrattavat mökit sijaitsevat selkeästi erillään maatilakeskuksesta ja yhteydenpito isäntäväen ja asiakkaiden kesken on satunnaista. Minulla on ollut työni puolesta mahdollisuus käydä todella monessa mökkejä vuokraavalla maatilalla. Kohteiden joukossa on todellisia helmiä, on upeita hiekkapoukamia tai kallioisia niemiä. Tällöin ei paljon aktiviteetteja kaipaa.

Kotiseutumatkailu kuului lapsuuteni kesiin. Perheemme teki kesäisin lähinnä päivämatkoja eri puolelle Etelä-Savoa, toki joskus kauemmaksikin. Omille vanhemmilleni oli kotiseutu ja sen kulttuurin vaaliminen tärkeää ja haluan olla itsekin edistämässä omalle maakunnalle tyypillistä ja sen vahvuuksiin perustuvaa matkailua.

60luvunmatkailu

Elämyksiä, kokemuksia myös työmatkoilla

Myös kokousmatkoilta haetaan elämyksellisyyttä. Kokouspaikan valintaan käytetään aikaa ja valintaan vaikuttavat toimivien kokouspalvelujen lisäksi oheispalvelut. Päivän päätteeksi halutaan syödä hyvää ruokaa ja koko porukalle yhteistä tekemistä, jopa esityksien väliin kaivataan ”taukojumppaa”. Nykyään kokoukset ovat myös osa yritysten työhyvinvointia. Jatkuva kehitystyö on kannattavan, kokouksia järjestävän matkailuyrityksen toiminnan edellytys, jotta sama porukka saadaan toisenkin kerran asiakkaaksi. Kun kokouspaikka sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella, on yksi haaste vähemmän kilpailussa. Rantasalmelainen luontomatkailukeskus Järvisydän on näyttänyt, että haasteellinen sijainti ei ole este kokouspaikaksi.

toimivakokoustila

Järvi-Suomi kiinnostaa kaukomatkalaisia

Saimaan alue on yhä kiinnostavampi kohde. Tämä näkyy kasvavana toimittajien ja matkanjärjestäjien vierailuina Aasiasta ja Euroopasta. Visit Saimaa -hankkeen tiedotteessa Maisa Häkkinen toteaa kiinnostuksen kohdistuvan suomalaiseen, aitoon elämäntapaan. Maisa on ollut kiinalaisten kanssa leipomassa karjalanpiirakoita Okkolan Paulan tuvassa Puumalassa. Yhä useampi kiinalainen tulee tulevaisuudessa matkustamaan ulkomaille ja matkailuyrityksillä tulee olla entistä paremmat valmiudet heidän palvelemiseen. On hieno juttu, että Järvi-Suomi on päässyt mukaan EU-Kiina matkailuvuosi 2018 -teemavuoden ohjelmaan. Matkailuyritysten ja kaikkien muidenkin toimijoiden yhteistyöllä ja verkostoitumisella saadaan tästäkin paras hyöty.

Rahoitustietoa 2

 

 

Puhetta_rahasta_Outi

Kirjoittajana Outi Kaihola, yritysasiantuntija, jonka päätoimipiste on Mikkelissä. Outi on mahdollistaja, joka pitää aina yrittäjien puolia. Outi on ollut vuosien varrella mukana monen matkailuyrityksen kehittämishankkeen rahoituspäätöksen valmistelussa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s