Kirjoittajana, Merja Blomberg, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry

Pohjois-Karjala on Suomen paras, ettei vaan ihan maailman paras?

Juuri julkaistun elinkeinopoliittisen mittariston mukaan Pohjois-Karjalassa yrittäjät ovat tyytyväisimpiä kuntien elinkeinopolitiikkaan. Suomen Yrittäjät kartoittaa Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyllä kuntien ja yrittäjien yhteistyötä ja elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja kuntakohtaisesti. Kysely tehdään kahden vuoden välien.

Kunnan viestintä ja tiedottaminen, kunnan elinkeinotoimen, elinkeino- tai kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta sekä kuntapalvelut ja infrastruktuuri saavat pohjoiskarjalaisilta yrittäjiltä parhaat arviot. Tyytymättömimpiä yrittäjät ovat kunnan hankintapolitiikkaan. Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselystä, joka julkistettiin tänään 23.5. Kunnallisjohdon seminaarissa Tampereella.

Yrittäjien mielestä parhaat maakunnat

1. Pohjois-Karjala
2. Satakunta
3. Etelä-Pohjanmaa
4. Pirkanmaa
5. Savo
6. Varsinais-Suomi
7. Pohjois-Pohjanmaa
8. Keski-Suomi
9. Lappi
10. Uusimaa
11. Etelä-Karjala
12. Etelä-Savo
13. Kainuu
14. Keski-Pohjanmaa
15. Pääkaupunkiseutu
16. Kymi
17. Rannikko-Pohjanmaa
18. Häme
19. Päijät-Häme

Parhaimman arvosanan elinkeinopolitiikasta Pohjois-Karjalassa saavat Ilomantsi (8,06), Lieksa (8,0) sekä Nurmes (7,67). Yli 50.000 asukkaan kunnista Joensuu sijoittui valtakunnallisessa tuloksessa kolmanneksi. Niin ikään 10.000 – 50.000 asukkaan kunnista Lieksa sijoittui kolmanneksi. Alle 10.000 asukkaan kuntasarjassa Ilomantsi tuli kuudenneksi.

• Verrattaessa kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimpiä osa-alueita pohjoiskarjalaiset yrittäjät pitävät kunnan elinkeinotoimen, elinkeino- tai kehitysyhtiön toimintaa tärkeämpänä kuin muualla maassa keskimäärin ja 54 % vastaajista on sitä mieltä, että se on toiseksi tärkein elinkeinopolitiikan osa-alue. Huomattavaa on, että kunnan elinkeinotoimen, elinkeino- tai kehitysyhtiön toiminta saa huomattavasti valtakunnan keskiarvoa paremmat arvosanat Pohjois-Karjalassa. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä pidetään tärkeimpänä (61 % vastaajista), vaikka se ei saakaan niin hyviä arvosanoja kuin koko maan vertailussa.

Maailman onnellisin maa

Suomi on monessa asiassa maailman kärjessä. Tämä selviää Tilastokeskuksen päivittämästä listauksesta. Sustainable Development Solutions Network julkaisi myös tutkimustulokset, joiden mukaan Suomi on maailman onnellisin maa.

Suomi on maailman vakain valtio ja turvallisin maa elää. Meillä on maailman paras hallinto, vähinten järjestäytynyttä rikollisuutta, maailman riippumattomin oikeuslaitos ja meillä on maailman eniten henkilökohtaista valinnan vapautta. Suomessa on vakaimmat pankit ja kuluttajien luottamus talouteen on Euroopan vahvinta.

Ympäristö luvut kertovat myös hyvää. Meillä on maailman kolmanneksi puhtainta ilmaa, olemme vesivaroilta maailman rikkain maa ja täällä on eniten metsiä Euroopassa.

Peruskoulutuksemme on maailman parasta ja olemme maailman lukutaitoisin kansa. Olemme OECD-maiden kärkimaa koulutuksessa.

Suomessa on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma. Mutta kaikessa emme ole ykkösiä esim. Suomi on Euroopan kolmanneksi paras maa yritystoiminnalle ja täällä on maailman kolmanneksi paras talousympäristö liiketoiminnan kasvulle. Kestävä kilpailukyky on taasen maailman neljänneksi paras. Suomemme on maailman kolmanneksi vaurain maa.

Tässä kohtaa voimme varmasti paukutella henkseleitä, kun Pohjois-Karjala on Suomen paras maakunta yrittää ja Suomemme on hyvä maa elää ja yrittää!

Viennissä 40 prosentin takamatka

Mutta meillä on kuitenkin kasvun paradoksi. Bruttokansantuote kasvaa, mutta muihin euromaihin nähden, meillä on kahdeksan prosentin takamatka. Myös viennissä meillä on peräti 40 prosentin takamatka muihin euromaihin verrattuna. Viennistä peräti 51 % tulee teknologiateollisuudesta.

Teknologiateollisuus teetti tilauskantatiedustelun tammikuussa, ja alan yrittäjät kertoivat, että tarjouspyyntöjä on paljon liikkeellä, mutta Suomen kilpailukyky ratkaisee muuttuvatko ne tilauksiksi. Nyt vienti junnaa paikoillaan.

Tästä syntyy kasvun paradoksi, sillä supistuneessa teollisuudessa on vain rajalliset mahdollisuudet kasvattaa Suomen vientiä. Yritysten investointiaste on Suomessa kaikkein alhaisin mitä muissa Länsi-Euroopan maissa ja ne eivät riitä palauttamaan menetettyä takamatkaa. Ja teknologiateollisuuden suurin kasvun este on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saanti.

Siis mitä ihmettä? Mehän olemme OECD-maiden kärkimaa koulutuksessa! Ja Tilastokeskuksen lista kertoi myös, että suomalainen koulutus vastaa tulevaisuuden tarpeisiin kolmanneksi parhaiten maailmassa. Paradoksia kerrakseen, kun täällä Pohjois-Karjalassa oli helmikuun lopussa 10 940 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa maan korkein, 15,1 %.

Riskinä menestyä

Pohjois-Karjalan Yrittäjien uusi hallitus sai vuoden alussa valmiiksi brändityön, jonka ydin on Riskinä menestyä.

“Yrittämisen ja yrittämättä jättämisen suurin ero on asenteessa. Toinen keksii tekosyitä ja toinen tarttuu mahdollisuuteen. Parasta yrittämisessä on se, ettei koskaan voi olla varma kuinka käy – on vaarana mennä paremmin kuin odottaa. Ja koska huonoinkin lopputulos on oppiminen, ei syytä jättää yrittämättä oikeastaan ole.”

Kun asenteet ovat kohdillaan ja uskallamme tarttua mahdollisuuksiin sekä yrittää, niin saamme varmasti pidettyä hyvin alkaneen talouskasvun vauhdissa.

 

Merja Blomberg

toimitusjohtaja

Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry